A. Oksanen: Suomalainen sonetti

[ZaunköniG]

A. Oksanen
August Engelbrekt Ahlqvist
1826–1889 Finnland


Suomalainen sonetti

Ei tainnut vanha Väinämöinen luulla,
ett' oisi kenkään laulajoista meillä
soveltuva sonettien siteillä
runon tekoon Kalevalaisten kuulla.

Ei istukaan käkömme mandelpuulla,
ei Laurat meitä kohtaa kirkkoteillä; —
ei ihme siis, jos Pohjolan rämeillä
ei soi sonetti Arnolaisen suulla.

Suloinen kuulla kuitenkin tuo oisi,
ja siitä Suomalainen toivojensa
tulelle uutta kiihoitusta toisi,

jos kautta näiden laulukahlettensa
sen kieli, halvaksi havaittu, voisi
siteistä muista päästä irrallensa.



Finnisches Sonett

Selbst Väinämöinen hat wohl nie geahnt,
daß einer aus der unsren Bardenkreise
Sonette knüpfen kann auf solche Weise,
dem schon die Kalevala war bekannt.

Nicht Mandelzweigen wird man Verse bringen,
und Laura lebte nicht in unsrem Dorf;
Nicht wunderts also, wenn im Nordlandtorf
Sonette anders als am Arno klingen.

Doch würde ich es heute gerne sehen,
könnt' Finnlands Hoffnung glanzvoll neu erstehen,
mit feurig neuen Gluten eingeflößt,

wenn man nun solchen Fesseln den Gesang,
die Sprache, lang verachtet, solchem Zwang
aussetzt, - und so doch andre Banden löst.